Vaasalaisen valkoisen 50-luvun talon yläkerrassa on Raija Skjälin työhuone. Siellä hän mittaa, leikkaa, asettelee nuppineulat ja ompelee. Useimmiten hän valmistaa enkelipukuja enkelilapsille. Enkelilapseksi kutsutaan lasta, joka on kuollut synnytyksessä, raskausaikana tai ennen sairaalasta kotiin palaamista.

– On erilaista ommella vaatteita kuolleelle lapselle kuin eläville ihmisille. Tunnelma on erilainen, sanoo Raija.

Raija ompelee tunteella. Joskus hän ompelee monta pukua kerrallaan, joskus taas hänen on pidettävä tauko ja laitettava enkelipuku syrjään useammaksi päiväksi ennen kuin hän palaa puvun ääreen.

– Ajan kanssa on tullut helpommaksi ommella enkelipukuja. Siihen tottuu ja sitä tietää, että puku voi antaa vanhemmille lohtua.

Raija esittelee yhtä ompelemistaan enkelipuvuista.

Raija Skjäl käyttää mielellään morsiuspuvun kauniita yksityiskohtia myös enkelipuvuissa.

Babyborn-nukke toimii enkelipukujen mallina.

Vanhojen morsiuspukujen uusi elämä

Enkelipukuja Raija ompelee useimmiten käytetyistä morsiuspuvuista. Ensimmäisen hän otti vastaan keväällä 2016, sen jälkeen hänelle on lahjoitettu 33 morsiuspukua. Tähän mennessä hän on ommellut noin 70 enkelipukua. Puvuista 8 on lähetetty Ruotsiin, kun toiminta siellä aloitettiin ja pukuja oli liian vähän.

Kun Raija ompelee, hänellä ei ole mitään erityistä tapaa tai järjestystä. Hän saattaa ommella enkelipuvun yhdestä morsiuspuvun palasta ja palata samaan morsiuspukuun materiaalina vasta vuosia myöhemmin.

– Minä mietin ja suunnittelen. Puvut ovat kaikki uniikkeja.

– Minulla on tapana ommella yksi enkelipuku, joka muistuttaa morsiuspukua, mutta muut puvusta ommellut enkelipuvut ovat sitten erilaisia. Yhdistän myös kankaita eri morsiuspuvuista.

Kun morsiuspuku saapuu Raijalle lahjoituksena, hän kirjoittaa lahjoittajan nimen vihkoon. Sen jälkeen hän poistaa kaikki muovipalat, kovat osat ja vankan aluskankaan. Sitten Raijaa pesee puvun, jos sitä ei ole pesty jo ennen lahjoittamista. Pesut Raija tekee aina kesäisin, koska silloin on ainoa mahdollisuus kuivattaa puvut hyvin ulkona.

- Naapurini onneksi tietävät, että ompelen enkelipukuja, sillä joskus koko pyykkinaru on täynnä morsiuspukuja, Raija naurahtaa.

Kun morsiuspuku on kuivunut, Raija kiinnittää siihen lahjoittajan nimen. Näin hän tietää koko ajan, mitä pukua hän käyttää materiaalina. Lahjoittaja saa aina yhden valokuvan enkelipuvusta, joka on hänen lahjoituksestaan ommeltu. Lahjoittajan tulee olla kärsivällinen, sillä joskus voi kestää vuosiakin ennen kuin valokuva saapuu.

– En ompele siinä järjestyksessä, missä lahjoitukset tulevat. Järjestys riippuu siitä, millaisen inspiraation saan.

Raijan ompeluhuoneessa on paljon kauniita materiaaleja.

Enkelipukujen ompeleminen tuntuu luonnolliselta

Raija on lahjoittanut käsitöitä Vaasan keskussairaalan keskolaan jo 8 vuoden ajan. Kun hän näki Facebookissa ilmoituksen, jossa etsittiin morsiuspukuja ja ompelijoita, hän tarttui ajatukseen ja alkoi ommella enkelipukuja.

–Minulle oli täysin luonnollista alkaa valmistaa enkelipukuja, sillä olen jo useiden vuosien ajan kutonut vauvamyssyjä, sukkia ja peittoja keskososastolle, sanoo Raija.

Raija muistuttaa, ettei hän ole ompelija, mutta pitää käsitöistä. Enkelipukujen ompeleminen on vapaa-ajan harrastus, täysin vapaaehtoista työtä ilman korvausta. Ne materiaalit, mitä ei ole lahjoituksina tullut Raija maksaa itse, esimerkiksi pitsit, nauhat ja napit sekä postikulut.

Juuri nyt Raija ompelee enkelipukuja Vaasan ja Seinäjoen keskussairaaloihin sekä Keski-Pohjanmaan sairaalaan Kokkolaan. Hän miettii myös alueen laajentamista. Kun hän aloitti pukujen valmistamisen, jokaiseen sairaalaan tarvittiin alkuvarasto, nykyisin hän lähettää vuosittain kahdeksan enkelipukua jokaiseen alueensa sairaalaan.

Ompelee ja kutoo keskolaan kaikkea muutakin

Sairaaloihin lahjoitettaviin paketteihin kuuluu enkelipuvun lisäksi kudotut sukat ja myssy, kudottu suruviltti ja käsintehty kortti.

– Toivon, että enkelipukuja ei tarvittaisi. Mutta silloin, kun sellaista tarvitaan, haluan että puku on hyvin tehty, kaunis ja kestävä.

Enkelipukuja valmistetaan neljässä eri koossa: s, m, l ja xl.

Raija solmii keskoskapalon.

Raija ompelee myös kapaloita kaikkein pienimmille. Enkelivauvan kapalo on pieni taskullinen kangaspala, mihin keskonen tai pikkuruinen vauva kiedotaan, jos vanhemmat haluavat hänet nähdä. Sisäosa on tehty pehmeästä kankaasta, jonka Raija on pessyt monta kertaa, jotta se tulisi oikein pehmeäksi. Kapalo on koristettu pitsillä ja siinä on nauha, jolla se kiedotaan kiinni.

– Vauva on niin pieni ja minä haluan, että kapalo on pehmeä ihoa vasten, vaikka hän on kuollut eikä tunne enää mitään.

Morsiuspukujen lahjoittajat ovat usein itse enkelilasten vanhempia tai tuntevat jonkun, joka on menettänyt lapsensa.  Monet kertovat, että heille on tärkeää, että morsiuspukua käytetään uudelleen juuri tähän tarkoitukseen.

– Jokaisella morsiuspuvulla on oma tarinansa ja ajattelen niitä kertomuksia, kun ompelen puvusta enkelipukua, kertoo Raija.

Raijan käsissä vanhoista morsiuspuvuista tulee enkelipukuja. Kuva: Camilla Andersson.

Enkelipuvut

• Kuolinpukuja kuolleille keskosille, tai lapsille, jotka kuolivat synnytyksessä tai pian syntymän jälkeen.
• Yhdestä morsiuspuvusta voi valmistaa 8-20 enkelipukua riippuen morsiuspuvun koosta.
• Valmistaminen aloitettiin vuonna 2016.
• Suomessa enkelipukujen ompelun aloitti Maria Perätalo, joka itse on enkelilapsen äiti. Suomessa on noin 20 vapaaehtoista enkelipukujen ompelijaa.
• Yhteyden ompelijoihin saa Facebook-ryhmän ”Enkelipukuja ja muita ompeluksiaLinkki avautuu uudessa välilehdessä” kautta.
   

Näitä tarvitaan

• Morsiuspukuja.
• Pitsejä ja kauniita nauhoja.
• Pehmeitä kankaita.
• Pehmeää lankaa sukkiin ja myssyihin.
• Kaikenlaisia koristemateriaaleja, joita voi käyttää, esimerkiksi vanhoja pitsilakanoita ja sukkanauhoja.
• Kestäviä lakanoita (keskospussukoihin).
• Lastenvaateripustimia.
• Lahjoitukset voi toimittaa Vaasan ruotsinkielisen seurakunnan virastoon, mistä ne toimitetaan eteenpäin Raija Skjälille.

Raija ei ole ainoa ompelija

• Raija Skjälillä on verkosto, jonka yhteishenkilöt toimivat hänen apunaan, sillä kokonaisuus on muutakin kuin enkelipuku. Seuraavat henkilöt toimivat Raijan apuna, jotta lahjoituksista keskolaan tulee kokonaisuus:
• Ruut Sandqvist kutoo sukkia.
• Anne Korpi kutoo suruvilttejä.
• Jaana Niemelä tekee kortteja.
• Annika Nykvist kerää kankaita ja pitsittää.
• Birgitta Stenfors kutoo sukkia ja suruvilttejä.

Teksti: Johanna Backholm
Käännös: Krista Riipinen
Valokuvat: Camilla Andersson ja Johanna Backholm (jos ei toisin mainita)

Artikkeli on julkaistu Vasa svenska församlingin seurakuntalehdessä Kyrknytt 2/2020.