Tänä kesänä heränneet eli körttiläiset järjestävät suuren kesäjuhlansa Vaasassa. Yksi todennäköisesti yli 20 000 osallistujasta on Jani Kela, joka on kotoisin Nurmosta. Häneltä vuosittainen suurtapahtuma jää harvoin väliin.

Jani Kela on kotoisin Suomussalmelta Kainuusta. Siellä hän osallistui nuorena seurakunnan toimintaan. Vasta aloittaessaan nuorisotyönohjaajan opintonsa Ylivieskassa hän tutustui yhteen kirkkomme suurimpaan ja vanhimpaan herätysliikkeeseen: herännäisyyteen, jonka jäseniä kutsutaan heränneiksi tai usein kansan keskuudessa körttiläisiksi.

Herännäisyys on omaleimainen suomalainen herätysliike, jonka juuret ovat 1700-luvun pietismissä. Janin avustuksella yritämme avata, mikä on herännäisyydelle ominaista ja mitä esimerkiksi käsitteet seurat ja Siionin virret tarkoittavat.

– Jumala on suuri ja ihminen on pieni, Jani selittää uskon ytimen. Mikään ei saa tulla Jumalan ja ihmisen väliin, jokaisen pitäisi saada olla sellainen kuin on. Meidän kokoontumisissamme kukaan ei tule kysymään, miten ja mihin uskot. Kaikille annetaan tarvittava tila.

Meidän kokoontumisissamme kukaan ei tule kysymään, miten ja mihin uskot. Kaikille annetaan tarvittava tila.

– Siksi herännäisyydestä tuli minulle hengellinen kotini, hän sanoo. Se oli turvallinen ympäristö, jossa sain olla oma itseni.

Vapaamielinen herätysliike

Herännäisyyttä pidetään yhtenä vapaamielisimmistä ja liberaaleimmista herätysliikkeistä, jossa naiset ovat toimineet pappeina jo pitkään, ja suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin on avoin ja salliva. Sitä kuvataan myös usein yhteiskunnallisesti aktiivisena liikkeenä, jonka ilmapiiri on täynnä vuoropuhelua ja avointa keskustelua.

– Meillä on tilaa kaikille, myös niille, jotka saattavat ajatella toisin kuin enemmistö, Jani sanoo. Emme halua holhota ketään, vaan kunnioitamme ja annamme tilaa erilaisille mielipiteille.

Emme halua holhota ketään, vaan kunnioitamme ja annamme tilaa erilaisille mielipiteille.

Jani kasvoi liikkeeseen opiskeluaikanaan Raudaskylän kristillisessä opistossa. Siellä hän myös tutustui Siionin virret -virsikirjaan ja hengellisiin seuroihin, jotka ovat niin tyypillisiä herännäisyydelle.

Seurat osoittavat, että herännäisyys on pohjimmiltaan maallikkoliike. Seuroissa vuorottelevat lyhyet henkilökohtaiset puheet ja Siionin virret. Usein puhetta tai todistusta seuraa virsi, joka korostaa juuri sitä asiaa, jota puhuja on nostanut puheessaan. Jokaisella on oikeus puhua ja saada tarinansa kuulluksi. Usein heränneet kokoontuvat jonkun kotona, vaikka nykyään onkin tavallisempaa, että tehdään yhteistyötä paikallisen seurakunnan kanssa ja käytetään sen tiloja.

– Opiskeluaikana ohjelmaan kuului osallistua seuroihin kerran viikossa. Opettelimme herännäisvirsiä ja meidän odotettiin myös puhuvan kokouksissa, kertoo Jani.

Jatkuvaa uudistusta

Häntä viehättää se, että virret on suunniteltu rukouksiksi. Ne antavat tilaa henkilökohtaiselle pohdinnalle ja usein myös vastauksia seurojen aikana heränneisiin kysymyksiin.

Siionin virsistä julkaistiin vuonna 2016 uusi versio, jossa on joitakin kokonaan uusia virsiä. Vaikka seuratraditio on vahva monilla paikkakunnilla, etsitään myös uusia tapoja houkutella nuorempia osallistujia.

Esimerkiksi Nurmossa liike on yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestänyt syksyn aikana iltaveisuita nuorille ja nuorille aikuisille. Ne ovat rennompi versio seuroista nyyttäriperiaatteella.

Viime kesänä jokavuotiset herättäjäjuhlat, joihin osallistui noin 22 000 henkeä, järjestettiin Seinäjoella. Jani oli siellä mukana hoitamassa käytännön järjestelyjä. Kesäjuhlien ohjelma on monipuolista, mutta tapahtuman selkärankana on erilaiset seurat.

– Olen osallistunut moniin kesäjuhliin, sanoo Jani innolla odottaen Vaasan tämän kesän herättäjäjuhlia.

Hän korostaa, että kesäjuhlat ovat avoimet kaikille.

– Tule avoimin mielin ja tutustu meihin ja liikkeeseemme, hän kehottaa. Jos haluat saada syvemmän ymmärryksen herännäisyydestä, voit osallistua vapaaehtoisena – tehtäviä on kaikille, jotka haluavat auttaa käytännön asioissa.

Herättäjäjuhlat

- Järjestetään Vaasassa Kasarmintorilla 5.–7.7. Teema on ”Purjeiseeni tuulta anna – Ge vind i seglen”.
- Tämä on toinen kerta, kun herättäjäjuhlat järjestetään Vaasassa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 1964.
- Juhlakomitean päämärä on, että juhlille tulee 20 000 osallistujaa.
- Järjestäjänä toimii Herättäjä-Yhdistys yhdessä Vaasan seurakuntayhtymän ja Vaasan kaupungin kanssa. 
- Lisätietoja herättäjäjuhlista löytyy verkkosivulta herattajajuhlat.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Teksti: Johan Backholm.
Käännös: Johanna Backholm.
Kuvat: Jukka Ihatsu.

Artikkeli on julkaistu ruotsiksi Vasa svenska församlingin seurakuntalehdessä i Kyrknytt 1/2024.